Työskentelen Saunalaulun parissa viimeistä kuukautta. Se tuntuu kummalliselta. Lyhyet päivät ja pitkät yöt Oulussa, tasaisesti keinuvat junamatkat, paikattomuuden ja pinnallisuuden tuntu vieraassa ympäristössä saavat kohta jonkinlaisen välietapin.
Olen saanut kokea Oulussa kaikki vuodenajat. Oli toukokuu, kun kävin ensimmäistä kertaa juomassa rannassa kahvit. Päivät ovat ehtineet kaatua kaamokseen, ja nyt ne jo pitenevät, viikko viikolta hieman enemmän taittuvat valoon. Koen, että osallistujat ovat saaneet kokemuksen siitä, että olemme olleet tämän asian parissa nyt jo melko pitkään. On ollut helpompi ja luonnollisempi tutustua, kun on tiennyt, että välissä on aikaa ja elämää, vuosikin ehtii vaihtua.
Viime viikolla työskentelimme Timon kanssa kaikissa yksiköissä jatkaen syksyn koskettamisen teemoja. Työparius on ihanaa, kollegat ovat ihania. Projekti harppoo eteenpäin aina, kun ehdimme istua alas tuotannon ja muiden taiteilijoiden kanssa. Pitäisi muistaa kurottautua ja keskustella siitä, mitä voisi olla.
Harjoittelimme pyytämistä ja toivekosketuksien tekemistä pienissä ryhmissä. Teimme kilpauintikosketuksia, valtamerellisiä kosketuksia, sata-asteisen saunan kosketuksen. Työstimme myös jokaiselle eri aisteista koostettavia runomuotokuvia. Parhaita hetkiä viikossa oli todistaa osallistujien varovaista ja kysyvää kosketusta toista kohtaan, hapuilevia adjektiiveja, ryhmätyötä ja saunatanhun rohkeita viejiä. Oulussa sen opin, ihmiset alkavat tanssia kun saavat pussin päähän.
Tällä viikolla olen ollut kiireinen tuotannon kanssa, sekä kaikkien ryhmien esitysten kulku ja tietynlainen löydä dramaturgia on nyt lyöty lukkoon. Esitys on rakennettu sellaiseksi, että kuka vain voi jäädä pois, saada ramppikuumeen, päättää tehdä yllätyspuheenvuoron, neuvotella.
Pari viikko sitten sain myös ensimmäisen työni ulkopuolisen ystävän! Saunomme yhdessä, minä ja 92- vuotias Kirsti naapurista.
Keskustelimme perheestä, ja hän sanoi, että voisin käydä katsomassa Valveella Suru-esityksen. Olisiko ystävyytemme olisi alkanut ilman saunaa, ilman yhteistä paikkaa jonne mennä yksin?
